|
SISÄLLYSLUETTELO
1. Strategiatyön viitekehys
1.1 Kilpailu kehityksen moottorina
1.2 Yleisarvio lähtötilanteesta
2. Lähtötilanneanalyysi
3. Arvot
4. Missio (perustehtävä)
5. Visio
6. Päämäärät ja toimenpiteet
1. Strategiatyön viitekehys
1.1 Kilpailu kehityksen moottorina
Urheiluseuratoiminta on yritystoiminnan lailla riippuvainen mielikuvista sen tavoitellessa suopeutta niin harrastajien kuin vapaaehtoistyöntekijöiden (valmentajat, seuratoimihenkilöt) ja tukijoiden (sponsorit) silmissä. Positiiviset mielikuvat samoin kuin menestys urheilun kilpakentillä vaatii osaamista ja oikeanlaista toimintaa – kilpailukykyä, joka perustuu harvinaiseen ja vaikeasti jäljiteltävään kilpailuetuun. Kilpailuetua on mahdollista kehittää strategiatyön avulla. On löydettävä seuratoiminnan perusarvot, jotka heijastuvat kaikkeen tekemiseen. Lisäksi on määriteltävä seuran profiili tai perustehtävä. Miksi KP-75 on olemassa, mitä se haluaa saada aikaan, kenen hyväksi, mitä tekemällä ja millä maantieteellisellä alueella. Perustehtävän kuvaaminen visiona mahdollistaa motivoivien ja onnistumiseen ohjaavien mielikuvien syntymisen jokaisen seuraihmisen mielessä. Seuran sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön analysointi nostaa esiin ne ilmiöt, kehityssuunnat ja ominaisuudet, jotka helpottavat (vahvuudet ja mahdollisuudet; kantoaallot) tai vaikeuttavat (heikkoudet ja uhat; hyökyaallot) vision toteuttamista ja perustehtävässä pysymistä. Vision ja ympäristöanalyysin ristikkäin tarkastelusta syntyy kehittämisjännite, joka on tarkennettava strategisiksi painopistevalinnoiksi tai päämääriksi ja edelleen keinoiksi, vastuiksi ja aikatauluiksi. Seuran vuotuinen talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä erilaiset projektit (ja projektianomukset) ovat strategian implementoinnin keskeiset työkalut. Strategian tavoitteena on saada aikaan halutunsuuntaista muutosta. Siksi strategia-asiakirja ei sisällä kannanottoja niihin asiakokonaisuuksiin, jotka eivät vaadi välitöntä muutosta nykyiseen toiminatapaan.
1.2 Yleisarvio lähtötilanteesta
Keravan Pallo -75 elää vuonna 2003 seesteistä, lievän innostunutta ja taloudellisesti vakaata ajanjaksoa. Työt seuratasolla on tarkasti vastuutettu, seuran pyrkimys ikäluokkapohjaiseen toimintaan ymmärretty ja tasapaino kaikkien osallistumisen mahdollistavan nuorisotyön ja kilpaurheilussa menestymiseen tähtäävän seuratoiminnan välillä löydetty. Seura omistaa neljänneksen menestyvästä jalkapallohallista, joka tarjonnee tulevina vuosina tuottoa seuralle ja/tai edullisempia harjoitusvuoroja joukkueille. Jalkapallo vapaa-ajan harrastuksena on suosittu eikä sen asemaa juuri tällä hetkellä uhkaa mikään. Harrastamisen olosuhteet on saatu naapuriseurojen ja Keravan kaupungin suosiollisella avustuksella loistavaan kuntoon. Yleinen mielikuva ja seuramme tunnettuus on hyvä mm. laajalevikkisen seuralehden ja alueen valtalehden aktiivisen urheilutoimituksen ansiosta. Uusia jalkapallotuotteita on saatu luotua ja pyöritettyä pitkälti vapaaehtoisin voimin. Esimerkkeinä tuotekehittelystä käyvät alle kouluikäisten jalkapallokerho talvikaudella, jalkapallokoulu seuratoimintaan tulemisen ja lajitutustumisen välineenä, ikämiesten ja –naisten aktivoitunut harrastus- ja varainkeruutoiminta sekä ala-asteiden kouluturnaus niin tytöille kuin pojille sekä iltapäivätoiminnan jalkapallotuokiot. Kesäleirit ja Keskariliiga elävät uutta kukoistustaan. Tyttöjen määrä ja osuus harrastajista on kasvussa. Seuralla on ennätysmäärä pelaajia eri ikäluokkien piirijoukkueissa ja poikamaajoukkueissa, kilparyhmät pärjäävät piirin sarjoissa erinomaisesti. Suorat henkilösuhteet ja luottamushenkilötehtävät Suomen Palloliitossa ja Uudenmaan piirissä tarjoavat toimivat kanavat niin vaikuttamiseen kuin tietojen saantiin. Tunnustuksena tehdystä työstä sai seuramme Sinetti seura –sertifikaatin syksyllä 2002 sekä Vuoden liikkuja –tunnustuksen Keravan kaupungilta vuoden vaihteessa 2002.
Kansalaisjärjestön luonteeseen kuuluu, että kaikki saavutettu voidaan menettää hetkessä. Vapaaehtoisten varaan rakentuva organisaatio on haavoittuva. Hyvinkin dokumentoiduista menettelytavoista ja saaduista tunnustuksista ei ole hyötyä, jos aktiivit uuvahtavat eikä uusia ole ajoissa ajettu sisään. Yksi vastaus ongelmaan on työn ammatillistaminen, palkallisten työntekijöiden ottaminen vapaaehtoisten rinnalle. KP-75 on aivan sillä rajalla, että sen toimintaa ei enää voida jatkaa näin luottamushenkilövetoisesti. Jatkuvuus, hyvien käytäntöjen siirtyminen tuleville ikäluokille, kasvaviin seuratoimintaan kohdistuviin odotuksiin vastaaminen on keskeisin haasteemme. Jatkuvuuden puute liittyy myös taloudellisiin tukijoihimme. Joka vuosi iso osa seuramme rahoituksesta on katkolla ilman varmaa tietoa jatkosta.
Toinen tärkeä kehittämisalue on vanhempien junioreiden katkeamattoman harrastusmahdollisuuden turvaaminen niin kilpailullisella kuin harrastuspohjaisella tasolla. Jokaiseen ikäluokkaan pitäisi saada toimiva joukkue, väliin jäävä ikäluokka aiheuttaa aina ongelmia joukkueiden muodostamisen kannalta. Tavoitetietoisimmille pelaajille tulisi voida tarjota mahdollisuus aina korkeimman tason valmennukseen ja pelaamiseen. Naapuriseurojen ja/tai liigaseurojen kanssa tehdyt yhteistyösopimukset ja fuusiot on nähtävä välttämättömänä tapana vahvistaa organisaation elinvoimaa ja houkuttelevuutta eikä uhkana seuran olemassaololle. Tällä hetkellä lahjakas nuori joutuu vaihtamaan seuraa viimeistään B-juniorina, mikäli haluaa kehittyä terävimmälle huipulle.
Kolmas, mahdollisuuksia avaava tilannetekijä on huimasti parantuneet olosuhteet Keski-Uudellamaalla. Tuusulan laajojen nurmikenttien ja talvihallin, Järvenpään harjoitushallin ja Keravan lämmitettävän keinonurmikentän varaan olisi rakennettavissa ainutlaatuinen toimintapohja niin harjoittelulle kuin turnausten järjestämiselle, jos alueen seurat niin asian mieltävät.
2. Lähtötilanneanalyysi
Seuran johtokunta ja ikäluokkavastaavat pitivät toukokuussa 2003 strategiaseminaarin, jossa edellä kuvatun viitekehyksen pohjalta ryhdyttiin rakentamaan seuran strategiaa. Ryhmätyönä tehdyssä tilannearviossa korostuivat seuraavat näkökulmat:
Kantoaallot (vahvuudet ja mahdollisuudet):
- jäsenistö (määrän kasvu, seuran koon kasvu, erilaisen osaamisen löytymisen todennäköisyys), tyttöfutisbuumi
- seuran identiteetti, seurahenki, yhteistyö, edustavuus (ml. yhdenmukaisuus varusteissa), julkikuva
- koulutus (suunnitelmallinen tarjonta eri kohderyhmille)
- organisaatio (ikäluokat, johtokunnan työnjako), Sinetti seura –status (näkyvyys, yhteistyömahdollisuudet)
- hyvät suhteet sidosryhmiin (kaupunki, Palloliitto, muut seurat Keravalla ja naapurikunnissa, jalkapallon kesken ja muiden lajien kanssa) ja aloitteellisuus yhteistyökuvioissa, mahdollisuus seurayhteistyöhön alueellisesti.
- uudet toimintamuodot (mm. ip-toiminta, kouluturnaus, jp-kerho, oikut)
- olosuhteet (Fortum-halli, Kaleva I ja II, Kurkela (squash/futsal), Tuusulan halli)
- liikuntapalvelut yrityksille (mahdollisuus varainhankintaan)
- pieni maantieteellinen alue (kentät lähellä, Kalevasta harjoituskeskus)
- Kuuma-yhteistyö (kunnilta apua kolmannen sektorin yhteistyölle – mahdollisuus)
- Keravan kuntakuvaongelma (jalkapallosta kuntakuvan kirkastaja)
- alhainen jäsenmaksu(puskuria pahan päivän varalle)
- hyvät välineet tiedottamiselle (lehti, netti)
- valmentajareservi, valmentajien kierto
- valmennuksen linja, uuden pelaajan opas, seuran linja
- valmennuspäällikkö (toimenkuvan terävöittäminen), erikoisvalmennus (tehoryhmät, mv-valmennus, talenttiryhmä)
- taidon kasvu, yksilöiden kehittyminen
- kesäleiri
- varusteasiat ja talous kunnossa
- apuohjaajat ja pelinohjaajat omista junnuista
- HJK, Jokerit, Allianssi…
- Kalle Kettukangas (Shakers; valmennusyhteistyö, toiminnan koordinointi)
- yhteisleirit, kokopäiväleirit
- ikäluokkien välinen yhteistoiminta
Hyökyaallot (heikkoudet ja uhkat):
- jäsenistön kasvu (hallitaanko, löytyykö ohjaajat)
- toimihenkilöiden rajallinen määrä, toimijoiden epäjatkuvuus
- toimitilat, seuran toimisto
- muut urheilulajit(pesäpallo, salibandy)
- lapsisitoutumattomien toimijoiden määrä, äiti- ja isäkeskeisyys
- liiallinen toimintojen määrä, rönsyily
- byrokraattisuus (ikäluokkien kirjanpito, pelisäännöt toimintasuunnitelmat ja –kertomukset)
- Keravan energian markkinointistrategian muutos, perinteisten isojen tukijoiden puute
- paljon hyviä käytäntöjä, joita ei ole dokumentoitu (esim. tasoryhmien muodostaminen)
- seuralehden ulkoasu, nettisivujen ajantasaisuus ja rakenne
- huippuyksilöiden urakehitys
- miesten joukkue, kilpailuryhmien puute
- valmennuspalkkiot
- tiedotussuunnitelman puute
- varustevärit (hankaloittaa valmistuotteiden löytymistä)
- aloittavien toimihenkilöiden ohjeet (jojo-kansio, turnausjärjestelyt)
- tyttöfutis lapsen kengissä
- päätoimisen toiminnanjohtajan puute
- ikäluokkakeskeisyys/seurahenki
- Sinetin hyödyntäminen
- salibandyhalli(viekö harrastajia jalkapallosta)
- valmentajapotentiaalin elinkaari
- seuraorganisaation lyhytjänteisyys
- valmennuspäällikön sopimuksen päättyminen
- naapuriseurojen miesten menestys
- pääkaupunkiseudun läheisyys
- erikoisvalmennuksen jatkuvuus
- vapaaehtoistoimijoiden voimien ehtyminen
- Sinettilupausten jatkuva täyttäminen
- ”Sinitakki-ilmiö”
Kartoituksen jälkeen osallistujia pyydettiin merkkaamaan kolme keskeisintä tekijää strategian jatkotyöstön kannalta. Ääniä saaneet näkökulmat on edellä lihavoitu.
3. Arvot
Keravan Pallo -75 kunnioittaa kaikessa toiminnassaan seuraavia arvoja:
- leikkimielisyys - kanssatoimijoiden arvostus
- yhdenvertaisuus - terveet elämäntavat
- yksilöllisyys - hyvät käytöstavat
4. Missio (perustehtävä)
Keravan Pallo -75 on kaiken ikäisten keravalaisten sosiaalisen kanssakäymisen, kilpaurheilun ja terveysliikunnan osaamiskeskus. Jalkapallon kasvattajaseura KP-75 on kaikille avoin kansalaisjärjestö ja kotipaikkakuntansa käyntikortti. Se tarjoaa mahdollisuuden viihtyä ja kehittyä niin pelaajana, valmentajana, pelinohjaajana kuin seuratoimihenkilönäkin.
Valjastamme jalkapallon voiman kotikaupunkimme kehittämiseen!
5. Visio 2007
KP-75 on alueensa vetovoimaisin ja kotikaupunkinsa ainoa jalkapalloseura,
· jonka toimintaan osallistuu vuosittain kasvava määrä lapsia, nuoria ja aikuisia – tyttöjä ja poikia
· joka on paikkakuntansa tärkein ennaltaehkäisevän nuorisotyön toimija
· tunnustettu yhteistyökumppani kaupungin ja yritysten markkinointityössä
· joka tarjoaa kaikissa ikäluokissa mahdollisuuden niin kilpailu- kuin harrastetavoitteiseen pelaamiseen
· jonka lahjakkaimmat pelaajat pääsevät säännönmukaisesti mukaan piiri- ja maajoukkuetoimintaan ja joiden eteneminen on turvattu seurayhteistyön keinoin
· jonka turnauksiin alan harrastajat saapuvat ympäri Suomea – Kerava Cup on tunnetuimpien nuorisoturnausten joukossa Suomessa
· taitoon perustuva hyökkäävä pelityyli, yhdenmukaiset varusteet ja hallittu kielenkäyttö harjoituksissa ja peleissä luovat katsojissa positiivisen mielikuvan keravalaisesta jalkapallosta
6. Päämäärät ja toimenpiteet
Valmennusstrategia
Päämäärä:
Valmennuksen tavoitteena on, Valmennuksen linja –asiakirjan mukaisesti, keskittyä yksilöiden kehittämiseen varsinkin leikki- ja kaverimaailmassa. Jokaisessa piiri- ja aluejoukkueessa sekä nuorisomaajoukkueiden talenttiryhmässä on KP-75n pelaajia. Kaikilla tehoryhmien pelaajilla on taitolajien merkkisuoritus ja seuralla edustus piirin taitokisoissa kaikissa ikäluokissa. Seuran joukkue on edustettuna kaverimaailman ja tulevaisuusmaailman sarjoissa vähintään toiseksi ylimmällä sarjatasolla.
Toimenpiteet:
- isolle kentälle siirryttäessä (D) muodostetaan ikäluokan edustusjoukkue
- E-junioreissa alkaa tehoharjoittelu valmennuspäällikön vetämissä pienryhmissä
- seuran talenttiryhmä valitaan vuosittain, pelaajien kanssa tehdään sopimukset, seura hakee
oman Talenttiakatemian perustamisoikeutta Suomen Palloliitolta
- seuran sisäiset taitokisat järjestetään kolme kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kaksi kertaa
syksyllä, jokaisen ikäluokan osallistumisaktiivisuus on vähintään 60 prosenttia, merkin suoritta-
neet palkitaan seuran omin tunnuksin, otetaan käyttöön taitopassi
- seuran valmentajien ammattitaitoa kehitetään vuotuisen koulutussuunnitelman mukaisesti
- henkilökohtaisen taitotason nostamiseksi ja riittävän vaihtelevan harjoittelun varmistamiseksi
futsal otetaan mukaan seuran harjoitusohjelmaan talvikaudella
- valmennuspäällikön aikaresurssia siirretään joukkuevalmennuksesta valmentajien
kouluttamiseen, valmennuksen suunnittelemiseen ja ikäluokkien yhteisten leirien ja testausten
organisointiin
- valmennuspäällikön toimi vakinaistetaan
- kaikille suorituspaikoille laaditaan käyttösuositus ja runko vuosisuunnittelun avuksi (juoksu-
suora, koulujen salit, Kurkelan salibandykeskus, Kaleva, Fortum)
- seura hankkii riittävän määrän harjoitusvideoita valmentajien avuksi yksilöllisen harjoittelun
kannustamiseen, pelaajia rohkaistaan osallistumaan piirin pelaajakoulutukseen
Olosuhde- ja kilpailustrategia
Päämäärä:
Vanha keravalainen perinne, Kerava Cup, järjestetään vuosittain kutsuturnauksena. Turnauksen järjestämisessä on kaksi keskeistä tavoitetta: tuottaa Uudellemaalle joukkueita, joita vastaan juniorit eivät normaalisti pääse pelaamaan (ulkomaalaiset ja muualta Suomesta tulevat joukkueet) sekä edistää halutunlaista jalkapallon kehitystyötä Suomessa muuttamalla sääntöjä ja järjestelyjä tarkoituksenmukaisesti (esim. maalintekotaito, seuran eri joukkueiden yhteenlasketut pisteet, piirijoukkueiden katsastusturnaus, turnaus yhdistettynä valmentajakoulutukseen). Turnauksessa hyödynnetään Kalevan tekonurmikenttää ja uutta yleisurheilukentän keskuskenttää.
Seurojen välistä alueellista yhteistyötä ja yhteistyötä Uudenmaan piirin kanssa tiivistetään turnaus-, leiri- ja sarjajärjestelyjen osalta. Tavoitteena on aikaansaada koordinoitu ja selkeästi vastuutettu kokonaisuus piirin leirien ja jalkapallokoulujen, Keskariliigan ja talvisarjojen osalta. Järjestelyissä hyödynnetään alueen eri suorituspaikkojen vahvuuksia.
Seuran toimisto pyritään saamaan Kalevan kentän reunalle kokousten ja sosiaalisen kanssakäymisen tukikohdaksi sekä apuvälineiden säilytyspaikaksi.
Toimenpiteet:
- valmennustiimi ottaa Kerava Cupin suunnittelun ohjelmaansa välittömästi – ensimmäinen
turnaus järjestetään syksyllä 2003
- turnausjärjestelyissä haetaan yhteistyötä paikallisten majoitus- ja ravintolayrittäjien kanssa
- Keskariliigan ja talvisarjojen osalta käynnistetään neuvottelut naapuriseurojen kanssa, tavoit-
teena on kierrättää Keskariliigan valmisteluvastuuta vuosittain ja talvisarjojen osalta sopia
ikäluokittain sopivin mahdollinen turnauspaikka
- monitoimikentän (yleisurheilukentän) käyttöpolitiikkaan vaikutetaan siten, että jalkapallo saa
riittävästi nurmikenttävuoroja ja että esim. turnaukset voidaan järjestää keskitetysti Kalevassa
- seuran toimiston osalta vaikutetaan kaupungin teknisen viraston yleisurheilukenttää käsitteleviin
suunnitelmiin seuran toimiston saamiseksi Kalevaan, tarvittaessa tutkitaan parakkivaihtoehtoa
- vaikutetaan Suomen Palloliiton Uudenmaan piiriin siten, että piirin jalkapallokouluja ja piiri-
joukkueiden harjoitusotteluita, leirejä ja turnauksia järjestetään Keravalla ja Fortum-hallissa
- Kalevan kentän tulos- ja mainostaulu sekä äänentoisto saatetaan kuntoon yhdessä kaupungin
kanssa
- turnausten ja pelien markkinointia tehostetaan mm. julisteviestintää tehostamalla
Organisaation kehittämisstrategia
Päämäärä:
Keskeisin päämäärä on varmistaa seuratoimihenkilöiden saannin jatkuvuus ja keskeisten roolien miehittäminen vuosittain innostuneilla ja ammattitaitoisilla vapaaehtoistyöntekijöillä. Seuran vanhemmissa oleva osaaminen pitää paremmin valjastaa seuran hyödyksi. Kasvavan ja monipuolistuvan tarjonnan organisoijaksi tutkitaan mahdollisuuksia rekrytoida palkattu toiminnanjohtaja. Seura täyttää jatkossakin Sinetti seuran laatuvaatimukset.
Sovitaan yhteistyökäytännöistä naapuriseurojen (TuPS ja JäPS) kanssa, edustusjalkapallon kehittämiseen etsitään ratkaisua yhteiseltä pohjalta.
Taloudellisen pohjan varmistamiseksi pyritään vuotta pidempiin sopimuksiin seuran tukijoiden kanssa ja hyödynnetään erilainen julkinen projektirahoitus. Yhteistyökumppanien intressit korostuvat selvästi ikäluokkien ja joukkueiden toiminnassa. Seuran ja ikäluokkien/joukkueiden vastuu ja rooli yhteisten varojen käytössä selkiintyy. Seuran vertailukelpoinen jäsenmaksu on korkeintaan Uudenmaan keskiarvon suuruinen.
Yhteistyötä keravalaisten koulujen ja oppilaitosten kanssa kehitetään. Kouluista ja päiväkodeista tulee keskeisiä lajimarkkinoinnin kanavia.
Toimenpiteet:
- uusien toimihenkilöiden kynnystä aloittaa työnsä madalletaan dokumentoimalla nykyiset käytän-
nöt (mm. kouluturnaus, jalkapallokerho, jalkapallokoulu, tehoryhmä- ja talenttitoiminta, Keska-
riliiga, iltapäiväfutis) ja laatimalla kohderyhmäkohtaisia oppaita (mm. uuden joukkueenjohtajan
opas)
- ikäluokkavastaavat otetaan kiinteämmin mukaan johtokunnan työskentelyyn, vältetään tehtävien
kasaantuminen
- työharjoittelijoiden, tukityöllistettyjen sekä provisiopohjaisten toimijoiden kautta haetaan helpo-
tusta vapaaehtoisten työtaakkaan, osatehtävien ulkoistamista tutkitaan
- talouden tasapainoa etsitään julkisen rahoituksen maksimoimisella, palvelujen myynnillä,
turnaustoiminnalla, markkinointiyhteistyöllä sekä yhdistyksille tyypillisillä varainkeruumuodoil-
la (fanituotekauppa, varustevuokraus, kausijulkaisut, varainkeruuillalliset, kannatusjäsenmaksut
jne.)
- varainkäytössä pyritään tilanteeseen, jossa yhteisiä varoja käytetään pääasiassa yleisten toiminta-
edellytysten luomiseen (mm. toimisto, kirjanpito, valmennuspäällikkö, koulutus, lisenssit, liiton
erilaiset maksut, yhteiset tapahtumat) ja toisaalta yksilöiden kehittämiseen (talenttitoiminta, piiri-
alue- ja maajoukkuetoiminta) – kasvattajarahoista ja siirtokorvauksista pyritään saamaan nykyis-
tä merkittävämpi tulonlähde seuralle
- tehdään vertaileva selvitys jalkapalloseurojen jäsenmaksukäytännöistä yhteistyössä piirin kanssa
- edustusjalkapallon kehittäminen edellyttää alueen seurojen yhteistyön tiivistämistä, vaihtoehtona
on yhteistyösopimuksen aikaansaaminen alueen liigaseuran kanssa
- yhteistyö päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa tiivistyy sopimalla jalkapalloviikon toi-
meenpanosta v. 2004, järjestämällä lajiesittelyjä erityisesti tytöille, vakiinnuttamalla ala-asteiden kouluturnaus ja laajentamalla sen sisältöä terveyskasvatuksen suuntaan, kehittelemällä valmiita toimintamalleja uusille lähiliikuntapaikoille sekä lahjoittamalla pelivälineitä toimipisteisiin
- hyödynnetään Sompion yläasteen liikuntaluokan mahdollisuudet talenttitoiminnassa
|
